Kylvetäänkö teillä sanaa "EI"? No meneekö se perille? NO EI! Eipäs luovuteta vielä, vastahan sitä on hoettu muutama kuukausi, mutta mitä ihmettä pitää tapahtua ennen kuin sen merkitys ymmärretään? No, ilmeisestikään ei auta muu kuin hokea "EITÄ" vaan enemmän ja enemmän. Se toimii, ainakin silloin kun pojalla ei ole valikoiva kuulo käytössä.
Välillä oikein harmistuttaa ja turhauttaa, että "EI"-sanaa pitää hokea all day every day. Omasta äänen painotuksesta tulee mieleen, että koiraako tässä komennetaan. Siksi olen alkanut kertomaan Nooalle "EI"-sanaa ja sen tarkoitusta, miksi ei saa tehdä niin, esimerkiksi silloin kun Noukkis hakkaa nyrkeillä eteisen peiliä, sanon "Nooa ei saa, peili voi hajota ja sit tulee iso pipi", eihän Nooa vielä ymmärrä hevonpaskaakaan mitä hänelle yritän sepostaa, mutta sepostampa silti. Kuullostaa omaan ja varmasti lapsenkin korvaan paljon mukavemmalta kuin se pelkkä "EI".
Olen myös huomannut, että "EITÄ" kokeillaan eri asioiden yhteydessä ja "EI" on jopa kääntynyt vähän minua vastaan, aika ovela poika. Verhojen repimisen kanssa on vielä pientä ongelmaa, niin ja tietokoneen, mutta eiköhän me nekin "EIT" opita. Peukku pystyyn!
Meillä on toi "EIN" hokeminen vasta aluillaan, mut saa huudella ihan tarpeeksi :D "EI saa syödä sähköjohtoja" "EI syödä kissanleluja" ja niin edelleen ;) eiköhän kaikki mukulat joskus opi sen sanan merkitystä :P
VastaaPoistaTUO ON NIIN TUTUN NÄKÖISTÄ!!
VastaaPoistaMä käytän myös tuota "ei" ja selitys perään. Jossain vaiheessa se lapsi alkaa kuitenkin ymmärtämään ja on mun mielestäni enemmän kuin omaa tyhmyyttä kieltää lasta, mutta olla kertomatta miksi mitäkin ei saa tehdä - sehän vain ruokkii lapsen mielenkiintoa entisestään. Tottahan se silti on, että lapset (ja no, aikuisetkin ;)) ovat uteliaita, mutta eihän ne lapset opi jollei niitä opeta :)
VastaaPoista