5.11.2011

Neuvolaterkut ja ajoittaiset kauhufiilikset

 Toisinaan mielessä käy hurjat ajatukset Pipasta ja meidän perheestä. Olenko valmis kahden lapsen äidiksi? Miten pystyn rakastamaan lapsiani yhtä paljon? Entäs kun Nooa on kumminkin se "ensimmäinen"? Miten käy meidän parisuhteen? Riittävätkö rahat? Saanko koskaan opiskeltua itselleni toista ammattia? kauankohan jaksan olla kotona kahden lapsen kanssa? Olikohan tämä kumminkin pikkasen liian aikaista?? Kun taas yleensä näen pelkästään positiiviset puolet ja mitään huonoa ei tule mieleen. Tiedän, että tämä on parasta mitä meidän perheelle pystyi tapahtumaan, mutta luulen että te (2 lapsen äidit) tiedätte mitä tarkoitan ja siksi haluaisin nyt jonkun näköistä osviittaa siitä, millaista se arki tulee tuplien kanssa olemaan, varsinkin kun väliaika on näin onnettoman pieni?!

Neuvolassa pyörähdettiin keskiviikkona ja silloin tosissaan tajusin, että on menossa jo raskauden toinen kolmannes ja kohta ollaan voiton puolella,  pakko myöntää että vähän alkoi pelottamaan ja sen seurauksena em. kauhuajatukset. Vatsa on levinnyt joka suuntaan ja etuistukasta ei ole enää tietoakaan, ainakaan liikkeiden suhteen etteikö niitä tuntisi, voi kyllä, kyllä ne tuntee! Ihanaa ja positiivista on myös se, että kelan kanssa asioiminen oli tällä kertaa tosi simppeliä, koska raskaudenkestotodistuksen lisäksi muita liitteitä ei tarvittu ja tulimme heti yhteisymmärrykseen toimistotädin kanssa. 

Pipa + äiti rv 24
Paino + 242g (+112)
Verenpaineet 118/73 (106/68)
Valkuaiset ja sokerit -- (--)
hemppari 113 (143) << rautakuuri päällänsä
sf-mitta 23 (21)
Liikkeet + (+)
Syke +146 (+150-157)

14 kommenttia:

  1. Todella tuttua tuo panikoiminen asioista! Täällä haluttaisiin kovasti toista pientä mutta aina mieleen tulee nuo samat kysymykset :/ Olen aina halunnut lapset pienellä ikäerolla mutta kaikista eniten juuri mietityttää miten pärjätään rahallisesti. Itsellä ei ole vielä mitään koulutusta hankittuna, asutaan kalliissa vuokra-asunnossa. Onneksi miehellä on sentään koulutus ja nyt hyvä työ, mutta aina nuo kysymykset alkavat jylläämään päässä ja pahinta että yleensä vielä öisin eikä niiltä saa nukahdettua. Tsemppiä teille ja onnea hirmuisesti :)

    VastaaPoista
  2. Herranpieksut mikä maha, ootko ihan varma että siellä on vaa yksi pieni tytöntyllerö?? :DD
    Eiköhän se arki ihan samalla viisiin kuleksi kun nykyäänkin..((muutaman vuoden päästä varmasti kiittelet kun lapset viihtyy keskenään ja ikäero on pieni) rahasta ja ajasta on aina pula jokatapauksessa :p
    Tsemppiä, hyvin se menee!

    VastaaPoista
  3. Mulla oli vähä samoja ajatuksia ennen toisen lapsen syntymää, mutta hyvin on meillä arki lähteny rullaamaan. :) Vauva tietysti vaattii enemmän aikaa ja seuraa kun tuo isompi, mutta meillä vietän sitte enmmän aikaa ton vanhemman kans ku pienempi menee nukkumaan. :)

    VastaaPoista
  4. Mulla pyörii aikalailla samat ajatukset mielessä... Paljonko teillä nyt tuleekaan lapsille ikäeroa?

    VastaaPoista
  5. Mulla on 2 lasta, ikäeroa aika lailla tasan vuos, nyt nää on 8 ja 7 vuotiaat.

    Voin kertoa että alkuun on aivan sairaan rankkaa, mutta kaikkeenhan tottuu ja se helpottaa, on mahtavaa kun lapsista on seuraa toisilleen ja ite sain ainakin vanhemmasta huomattavan hoitoavun! (:

    Pelot pois vaan, kyllä sä ja te pärjäätte!

    VastaaPoista
  6. Ihana toi sun vauvamasu! Ite en odota viel toista, mut oon kovasti miettiny jo, et millon olis toisen lapsen aika. Haluisin pienellä ikäerolla, mut mietityttää samat asiat ku mitä nyt tässä postauksessa mietit. Ja sit oon miettiny et miten pärjäisin pienen lapsen kanssa raskausaikana, nimittäin ku odotin Danielia nii ensimmäiset 4kk oli hirveetä pahoinvointia ja halasin joka aamu vessanpönttöä.. pelottaa vähäsen jos toinenki alkuraskaus olis samanlainen :s Siitä tuliki mieleen et miten oot ite jaksanu hoitaa arkirutiinit raskaana, onks vaikuttanu mitenkään mihinkään? :)

    VastaaPoista
  7. Niin tuttuja pelkoja! Mutta kun toi toinen syntyi, niin en olis kyllä osannut kuvitellakaan miten IHANAA on kun on kaksi. Siis nyt, kun se esikoisen pahin mustasukkaisuusvaihe on helpottanut :D

    Ja nautin niin paljon enemmän tästä toisesta vauvasta, ei stressaa niin paljon kun tietää osaavansa hoitaa sen, ei odota koko ajan sen oppivan jotain uutta ja esikoisessa näkee koko ajan esimerkin miten ihanan (tai kamalan) iso siitä vauvastakin kohta tulee.

    Kyllä niitä myös rakastaa yhtä kamalan paljon. Vaikka en olisi kyllä uskonut raskausaikana jos joku olisi näin väittänyt. Luulin, ettei se esikoiseen suunnattu rakkaus voi mitenkään jakautua. Mutta sitähän tulikin vain jostain lisää :)

    Paljon tsemppiä, hyvin se menee! :)

    VastaaPoista
  8. hyvin kaikki menee, don't worry. Ootte tehomami ja papi :) <3

    VastaaPoista
  9. an[N]a: No jep, tiedät siis tunteen! Kyllä mä ite ehkä tossa teidän tilanteessa tekisin nyt sen toisenkin, niin sit pääsis opiskelemaan :-)

    nuokki: Kolmessa ultrassa yksi ihmisenalku vain nähty. Ota huomioon, että mun kohtu ei ollu ehtiny ees palautuu normaalisti kun aloin oottaa tätä Piippanaa :-D Kiitos voimansanoista, soitan sit sulle jos ei arki ookkaan samaa, tuut sit jeesiin! ;)

    jenny: Jotenkin näin mäkin oon sen ajatellut, mut itsekeskeisenä ihmisenä sitä tulee ajateltua myös mun ja Jossen yhteistä aikaa ja mun unta :-DD

    S.: Ymmärrän tunteesi! LA:n mukaan vuos ja 3 vk, paljos teillä? :)

    Anonyymi: Ja tän kaltaista kommenttia kaipasin, ettei kaunistella miten just se eka vuos menee, monelta oon kuullu et se menee sumussa ja sitä sumua tässä nyt odotellaan :D Ei vaan, ei mulla oo kiire et tytteli syntyy, saa Nooa kasvaa eka vähän :)

    juuli: Outs, toi pahoinvointi ei oo kiva. Mulla itelläni oli sitä huonoo oloo ehkä ekat 3-4 vk (oksennusta) ja sit sen jälkeen olo on ollu ihan mahdottoman hyvä :) Tässä vähän kauhulla odottelenkin koska alkaa kolotukset ym. :) Hyvin siis oon pärjänny, tuntuu et jopa paremmin :D

    KRISSE: Paras puhe! :) Ihana kuulla, pelot vähän jo siirtyvät taka-alalle! :)

    Tiina: Kiitti <3

    VastaaPoista
  10. Oo, mikä maha jo :o Upea :) Miutakin välillä kammottaa, vaikka meille tuleekin melkeen vuosi enemmän ikäeroa kun teijän lapsille. Akulla on alkanut nyt uhmistelut ja mietinkin, mahtaako se olla kovin mustasukkanen sitten uuden tulokkaan ilmaannuttua :/

    VastaaPoista
  11. Meille tulee 1v 5kk ikäeroa, just sopivasti alkaa olla uhmaikää sitten Ipulla.. :D o ou..

    VastaaPoista
  12. Täälläkin kyllä oma jaksaminen vähän jänskättää ja meillä ikäeroksi LA mukaan tulis 1vuos ja 2vko et saas nähä miten käy ja tällä viikolla tulis 40 rv täytee...iiik

    VastaaPoista
  13. ankva: No eikös, vähän liian suuri mun makuun! Aku pistää teidät koville vielä ;) Tai sit ei, pidetään peukkuja et teilläkin menee mutkitta :)

    S.: Jeejee :D

    Anonyymi: Huh ja hei, samaassa veneessä siis ollaan! Voitko laittaa mulle vaik spostia tai tulla kertomaan miten arki lähtee sit pyörimään? :-) Olis mukava kuulla!

    VastaaPoista
  14. Joo voinhan mä sit ilmotella et miten se arki lähtee rullaa,JOS vaan ehdin koneelle sitten jossain vaiheessa asiasta kertomaan :D mutta jos musta ei mitään kuulu ni sit oon ihan hermorauniona täällä :DD apuva

    VastaaPoista

ASIAA NÄÄS