Sadepäivä pappalassa.

Yleensä kun menemme pappalaan, on enemmän sääntö kuin poikkeus, että papalla on joko päivystys viikonloppu tai keli on surkea ja tällä kertaa onnistuttiin siinä, että kummatkin oli samaan aikaan päällänsä, mutta onneksi papalle ei kuitenkaan tullut vikoja ja sääkin selkeni iltaa kohden. Nooa oli niin riemuissaan pihalla, että ihan tappeluiden saattelemana sain aina pojan vaipan vaihtoon ja heti pakollisten suoritusten jälkeen tyyppi oli taas ulkovermeiden kimpussa ja vinkui "tatta, tattaaaa" (pappa). Me mimmit taas hengailtiin sisällä vilttien alla ja katsottiin liibalaaba-sarjoja, en kuitenkaan valita, sillä on se mukavaa vaihtelua ainaisen juoksemisen keskelle. Oli tästä reissussa paljon hyötyäkin kaiken ilon lisäksi, nimittäin Nooa unohti tutin olemassa olon, me pärjättiin päivällä ilman, vaikka välillä vähän kiukuttikin ja myös koko viimeyö meni ilman dudua ja sen koomin sitä ei ole nähtykkään, päinvastoin piiloitettu kaapin syvimpään nurkkaan,  JES JES HURRAA! Toinen hyvä juttu oli vanhan automme ehjääntyminen, nyt olis hyvä pirssi jollekkin. Toivotaan, että saadaan vahinko kiertämään!

ps. RAAHHH miten sekavaa tekstiä, buhuu.