Moi mä oon Hanna!

Aloitetaampa perusteellisesti, elikkä olen Hanna kohta 21 vuotta ja synnyin Varkaudessa Äidin ja Isin tekeleenä  luonnollisesti. Me asuttiin muutama vuos isin kanssa kunnes muutettiin Enonkoskelle äidin kanssa kahdestaan, hetken kuluttua sain pikkuveljen ja minulla oli kaksi isää, sitäkös kaverit sitten ihmettelivät miten se on mahdollista ja vieläpä puolikas isä, häh? Siellä mä oikeastaan lapsuuteni vietin kunnes täytin 7 vuotta ja muutimme jälleen, tällä kertaa kohteena oli Mikkeli!

kaverikuva -97

Mikkelissä me ei asuttu kovinkaan pitkään, koska äiti sai miltei heti fyssarin paperit ja muutimme jälleen enkä voi kyllä sanoa että paikkakunnat paranivat entisestään, NOT! Pertunmaa, c'moon onkohan siellä 1000 asukasta? Mähän olen aina ollut supersosiaalinen persoona ja sain hyviä(kin) ystäviä heti, vissiin ihan niin hyviä etten tunnistais enää ketään pertunmaan "kavereista" jos kävelis vastaan, eikun eipäs, onkin yksi poikkeus nimittäin Salla mut en osaa laskee häntä pertunmaalaiseksi koska paremmin tutustuttiin vasta Mäntyharjulla! Huomaatteko, me muutettiin vielä ja vielä ja vielä.

Totta tosiaan, Mäntyharju! Sinne me sit jumahdimme moneksi vuodeksi ja siellä mä jopa tykkäsinkin asua ennen kun iski pahin teinivaihe ja halusin muuttaa takaisin isäni luo koska kapinoin rajusti äitiä ja äidin pelisääntöjä vastaan, mutta siitäkin mä selvisin! Mäntyharjusta mä sain mun ihanimmat ja parhaimmat kaverit ja tadaa siis mullahan on lapsi mun lapsuuden kaverin kanssa mut palataampa siihen myöhemmin (valitettavasti mulla ei ole hurjimmista teinivuosista kuvia koska se kone pimahti jossa kuvat olivat, ja ehkä parempi näin :')

Niin se elämä vaan viskelee ja seuraavaks se viskas mut takaisin melkein lähtöpisteeseen nimittäin Savonlinnaan, ja nyt jos saisin päättää että muuttaisinko vai en, niin en todellakaan mutta mistäs 15 wee tyttö olis tienny että ei poikaystävien perässä kannata juosta! Savonlinnassa viihdyin kaikenkaikkiaan 2,5 vuotta, kävin vähän koulua ja nautin täysikäisyydestä (olin jo hieman rauhoittunut aikaisemmasta). Mua nykyään oikeen ärsyttää ajatella joitain niitä ihmisiä, hitto miten sisäsiittosta touhua mut on mulla muutamalle kivalle paikka sydämmessä <3 Mä en ees oikeestaan enempää jaksa selittää kyseisestä paikasta, jos asuisitte siellä ymmärtäisitte miksi (Sini enkä sano tätä pahalla sulle :D)

jep

Mulle rupes riittämään se asslinnan touhu joten pakkasin kimpsut ja kampsut ja muutin äidin helmoihin takaisin, siellähän sitä sit oltiin, Äiti ja uusi mies, kaks pientä lasta (1w ja 2 w), Hanna ja pikkuveli Jesse nii ja muutama katti! Talvi meni riekkuessa ja välillä taisin tehdä töitäkin paikallisessa kuppilassa. Jatkoin myös mun opintoja Mäntyharjussa työharjoittelulla, niinkun olen jo varmaan miljoonaan kertaan maininnut että Savonlinnasta oli päästävä pois, siksi tämä järjestely! Loppuenlopuksi sain tarjoilija-koulusta paperit 3½ keskiarvolla joten ei se ihan perseelleen voinu mennä!Valmistuttuani vietin alkukevättä Helsingissä ja olin varma että mun paikka olis ollut sielä, kämpät ja työpaikat oli hakusessa mut sit sattui jonkinmoinen käänne?!

Lähdin käymään Mäntyharjulla töissä ja tapasinkin pitkästä aikaa vanhan tutun n. 4 vuoden takaa, nimittäin Jossen ja siitähän se ajatus sitten lähtikin, kyllähän sitä aluks mietti että no jaahas mitähän tästä sit tulee kun ei kumpikaan oltu kovin parisuhde-tyyppiä, mutta tätä siitä sit tuli :) En väitä että tässä oltais ruusuilla tanssittu tää pari vuotta, ei ollenkaan mut niin sitä huomaa että ei kannata pikkujutuista luovuttaa!

Kevät Helsingissä

Ja silloin joskus..

Jossella alkoi Mikkelissä koulu ja sinniteltiin Mäntyharjussa vielä joulun yli 2010 ja päätettiin muuttaa kaupunkiin, eiköhän Mäntyharjukin oltu nähty! Mä jatkoin töitä Mäntymotellilla vielä hetken kunnes löysin parempaa Mikkelistä ja tilanne helpotti, ainakin henkisesti!
Kesäkuun alussa huomasin että jotain olennaista puuttuu nimittäin jokakuinen naisten riesa! Testin tehtyä todistimme sen että pullat olivat uunissa, pulla nimeltä Nooa on n. 3kk ja hyvin ihana poika niinkuin olette varmaan huomanneet?! Kylläpä mä olen onnellinen tyttö <3

Sellanen Hanna! Teksti on yhtä sotkua mut koittakaa saada jotain tolkkua!

Kivat viikonloput :)